Ajankohtaista

SEY ja Kodittomat.info julkaisee tiistaina 22.9.2020 Suomen ensimmäisen eläinsuojeluaiheisen podcastin!

Ensimmäisen oman, aivan itse valitsemani koiran Nitan kuolema oli kova isku. Vaikutus oli suurempi, kuin mitä olin osannut edes ajatella. Elämäämme tuli reikä, eikä kotimme tuntunut enää samalta. Vaikka olimme asuneet uudessa kodissamme vasta puolisen vuotta, Nita oli jo ehtinyt tulla osaksi uusia käytäntöjä ja tapoja. Päivittäiset rutiinit olivat jo ehtineet vakiintua. Aamulenkki, iltalenkki, ruokailu ja iltapisut olivat kaikki paikoillaan. Rutiinit olivat jopa niin vahvoja, että Nitan sielu tuntui jäävän vielä asumaan kanssamme.

Kun lähdin opiskelemaan, jäi koirani Pipa vanhempieni luo. Järjestely oli tietenkin käytännön sanelemaa. Aluksi asuin sukulaisten luona, sitten vanhassa talossa järven rannalla ja vielä soluasunnossa, ennen kuin pääsin muuttamaan ensimmäiseen omaan kotiini. Tuossa vaiheessa Pipallakin oli jo reilusti ikää, ja vaikka se kävikin luonani kylässä, asuin kolmannessa kerroksessa ilman hissiä, ei se voinut muuttaa luokseni. Loppuelämänsä se siis vietti siinä kodissa, jonka se oli elämänsä aikana oppinut tuntemaan.

Vaikka koiramme Pipa olikin ehtymätön päivittäisen ilon lähde, jossain syvällä alitajunnassa koko perhe tuntui kaipaavan Tiniä, ensimmäistä kissaamme. Meillä oli ikäänkuin kissan mentävä aukko, jota koira ei pystynytkään täyttämään. Tilaa oli siis vielä toiselle lemmikille. Emme kuitenkaan tehneet aktiivisesti asian eteen mitään, vaikka varmasti asia tuli tuttavien kanssa puheeksi kerran jos toisenkin. Elämä vain soljui painollaan eteenpäin, kunnes sitten yhtenä päivänä kuulimme lähikylässä olevasta luovutusikäisestä kissapentueesta, josta voisi löytyä meillekin pikku kissa. Jos vain sellaisen haluaisimme. Ja tottakai me halusimme, joten ei kun lemmikkiehdokasta katsomaan.

Omistajan ja lemmikin suhteessa hyvin merkittävä, mutta usein huomaamatta jäävä hetki on se, kun lemmikki muuttuu ”vain lemmikistä” perheenjäseneksi. Se hetki, kun lemmikki alkaa toimia osana perheen dynamiikkaa, huomaamatta ja ilman, että kukaan käskee tai patistaa sitä tekemään jotain. Yhtäkkiä se vain osaa perheen tavat niin hyvin, että tuntuu kuin se osaisi lukea myös perheen ajatukset.

Silloin kun Tini muutti maaseudulle elämään puolivillin kissan elämää minulla alkoi lemmikitön kausi. En muista tuosta ajasta juuri mitään. Uudet ekaluokkalaiset, minä mukaanluettuna, oli loppukeväällä kutsuttu tutustumiskäynnille kouluun, ja loppukesä meni kissaa kaivatessa ja koulun alkua odotellessa. Syksyllä sitten astuin koulutielle.

Tini oli valkoinen ja höyhenen pehmeä kissanpentu. Vaikka olin tuolloin tuskin kuuttakaan, muistan vielä elävästi sen hennon naukaisun ja sen ymmyrkäiset silmät, kun se ensimmäisenä päivänä tutki uutta kotiaan. Itselläni ei tietenkään ollut vielä tuolloin kokemusta lemmikeistä, mutta molempien vanhempieni kodeissa oli ollut koiria jo pidempään. Ehkä vanhempani ajattelivat, että kissa voisi olla sopiva ensimmäinen lemmikki.

​Koko elämänsä ajan pennusta seniori-ikään koira tarvitsee ravitsemuksellisesti tasapainoista ruokaa, joka vastaa sen tarpeisiin.

Pentutehtailijat kasvattavat pentuja halvalla ja paljon, tavoitteena myydä mahdollisimman paljon eläimiä mahdollisimman hyvällä katteella.

Koirat ja ihmiset ovat eläneet rinnakkain tuhansia vuosia, ja vaistomme auttavat tunnistamaan useimpia mielentiloja toistemme ruumiinkielestä, kasvojen ilmeistä ja äänen käytöstä.

Kaikkiruokainen siili syö hyönteisiä, etanoita, hämähäkkejä sekä myös suurempia eläimiä, kuten käärmeitä, sammakoita, sisiliskoja sekä linnun-, hiiren- ja myyränpoikasia. Siili käyttää ravinnokseen myös sieniä ja kasvisravintoa, kuten terhoja, siemeniä ja marjoja.

Miten voit valmistella kotisi niin, että se olisi mukava ja turvallinen paikka uudelle koirallesi? Mitä leluja ja tarvikkeita tarvitset?

Joskus voi käydä niin, että lemmikki pääsee karkuun omistajaltaan. Tunnistusmerkinnän avulla löytöeläinkotiin päätyneen lemmikin omistaja voidaan saada selville, ja lemmikki takaisin omaan kotiin.

Kun koiran kanssa eletään yhteisessä kodissa ja perheessä, sille on kerrottava talon tavat. Koiralle näytetään ystävällisesti ja johdonmukaisesti miten sen halutaan toimivan erilaisissa tilanteissa. Koiralle ei tule koskaan suuttua. Koira kaipaa koiramaista tekemistä, paljon kehuja ja vähän kieltoja.

Narttukoiralla on yleensä 6-8 kuukauden välein kiima- eli juoksuaika. Jos naapurustossa on juoseva narttu, uroskoirat saattavat muuttua hyvin levottomiksi, ja jopa yrittää karata nartun perään.

Jos uusi kissa on tulossa jo perheessä olevien kissojen reviirille niin, sovun säilyttäminen vaatii omistajalta sekä tietoa että viitseliäisyyttä. Helpoimmin tulokas sujahtaa nuorten kissojen laumaan, ja parhaiten kissat hyväksyvät reviirilleen pennun.

Vaikka hamsterilla ja gerbiilillä on paljon yhteisiä piirteitä, ovat ne osin myös hyvin erilaisia. Monet hamsterirodut ovat aktiivisia öisin. Siispä jos ne herätetään kesken unien, niitä on syytä käsitellä varovasti. Gerbiilit puolestaan ovat vilkkaita ja aktiivisia päiväsaikaan.

Matkustaminen on monesti koiralle jännittävä ja stressaava tilanne. Osa koirista pelkää autoilua, kun taas joitakin koiria ei välttämättä tahdo saada autosta pois! Onkin tärkeää opettaa koiralle, miten eri liikennevälineissä matkustetaan.

Koira voi elää 15 vuotiaaksi ja jopa vanhemmaksi. Ennen koiran hankintaa onkin syytä miettiä riittääkö kaikkien osallisten aika ja kiinnostus eläimen hoitamiseen koko sen eliniän ajan. Tietoa eläimen hoidosta ja eri rotujen vaatimuksista kannattaa hankkia kirjoista, netistä ja rotujärjestöistä.

Hevosen omistamisesta on paljon iloa, mutta sen hoito on hyvin vaativaa ja sitovaa, ja vie myös paljon aikaa.

Luonnossa vapaana elävä kissa pyydystää päivittäin useamman jyrsijän. Jokaisen vaanimisen ja hyökkäyksen jälkeen kissa ei tietenkään onnistu saamaan saalista, joten itse metsästävällä kissalla riittää tekemistä.

Sosiaalinen lemmikkirotta rakastaa seuraa ja viihtyy myös ihmisen kumppanina. Se on siisti ja ystävällinen lemmikki. Oikein käsiteltynä rotat purevat hyvin harvoin.

Matelijat ja muut vaihtolämpöiset eläimet ovat siinä mielessä erilaisia lemmikkejä, että ne eivät kaipaa seuraa eivätkä käsittelyä. Tavallaan ne eivät ole edes lemmikkejä.

Koiramaisen elämän oleellinen osa ovat päivittäiset ulkoilulenkit. On itsestään selvää, että koiran liikunnantarve on tyydytettävä.

Lemmikkieläimen hankintaan ja hoitoon pätee sääntö: mitä suurempi lemmikki, sitä enemmän se vaatii hoitajaltaan ja hoitopaikaltaan. Jos lemmikkiä pidetään kotona, kookas lemmikki voi tuottaa haasteita jo kokonsa puolesta.

Kissojen viestintä on moniulotteista ja hienovaraista. Kissat käyttävät viestimiseen niin ääntä, eleitä, asentoja kuin hajujakin. Ihmisten ja koirien viestintään verrattuna kissat ovatkin nyanssien mestareita. Jotta yhteiselo kissan kanssa toimisi, ihmisen on syytä opetella ainakin kissakielen perusteet.

Hyvä koiranelämä kuuluu jokaiselle koiralle. Riittävän liikunnan ja ravinnon lisäksi, hyvän elämän peruspalikoita on hyvä hoito. Koiranomistajan vastuulle kuuluvat ne hoitotoimenpiteet, joista koira ei yksinään pysty selviytymään. Säännöllisen hoidon ansiosta koira pysyy terveenä ja reippaana, ja on valmis kaikenlaisiin koiramaisuuksiin.

Muiden jyrsijöiden tapaan marsut ovat varsin uteliaita. Samalla ne stressaantuvat helposti kaikesta uudesta. Muutokset niiden rutiineihin ja ruokavalioon onkin syytä tehdä pienin askelin.

Kissarotuja on nelisenkymmentä ja maatiaiskissoja on tarjolla niin aikuisia kuin pentujakin. Kissan hankintaa harkitseva törmää siis jo alkumetreillä varsinaiseen runsaudenpulaan.

Lemmikkikania harkitessa on hyvä muistaa, että kani elää viidestä jopa kymmenvuotiaaksi. Kanin voi hankkia lemmikkikaupasta, suoraan kasvattajalta tai eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Koiran hankintaa harkitseva ajattelee usein vain pentua ja sitä miten pennusta kasvatetaan kunnollinen aikuinen koira. Harvemmin tulee mieleen, että kodin voi tarjota jo valmiiksi aikuiselle koiralle.