Matelijat ja kilpikonnat - toisenlaiset lemmikit

15.12.2017
Marko Lindgren

Matelijat ja muut vaihtolämpöiset eläimet ovat siinä mielessä erilaisia lemmikkejä, että ne eivät kaipaa seuraa eivätkä käsittelyä. Tavallaan ne eivät ole edes lemmikkejä. Jos harkinnassa kuitenkin on matelijan tai muun vaihtolämpöisen eläimen hankinta, kannttaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä matelijaharrastajien yhdistykseen, Suomen herpetologiseen yhdistykseen (www.herpetomania.fi). Yhdistyksestä saa asiantuntevia neuvoja ja yhteyden kasvattajiin, joilla on kotona kasvatettuja ja terveitä poikasia. Harrastuksen alussa erittäin tärkeitä ovat myös yhdistyksen kautta saatavat hyvät hoito-ohjeet.

*

Viljakäärme on yleisin lemmikkinä pidettävistä käärmeistä. Se on myrkytön, lempeäluonteinen ja sitä on helppo käsitellä. Viljakäärmeet ovat aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Niitä ruokitaan eläinkaupasta saatavilla pakastetuilla hiirillä. Hyvin hoidettuna viljakäärme voi elää jopa 30 vuotta. Noin 18-vuotiaaksi elävä Leopardigekko syö erilaisia hyönteisiä, kuten sirkkoja ja jauhomatoja. Leopardigekkoja ja viljakäärmeitä kasvatetaan myös Suomessa.

Pitkäikäiset Kilpikonnat ovat haasteellisia hoidettavia. Oikealla hoidolla ne voivat elää jopa 60–vuotiaiksi. Kaikki kilpikonnalajit tarvitsevat runsaasti tilaa. Maakilpikonna ei siedä kosteita oloja, vaan se tarvitsee suuren maaterraarion. Vesikilpikonnat puolestaan tarvitsevat suuren tilan uimiseen, sukeltamiseen ja vedessä oleskeluun. Vesi on pidettävä mahdollisimman puhtaana, ja se on vaihdettava riittävän usein.

Salamanterieläimiin kuuluva Tulilisko eli punavatsavesilisko on melko helppohoitoinen. Se on täysin sopeutunut vesielämään, joskin haluaa välillä lekotella kuivalla maalla. Tulilisko viihtyy lajitoverin seurassa. Se voi elää jopa 30 vuotta.

Kellosammakko tarvitsee sekä vettä että maata. Parhaiten sille sopii puoliakvaario. Sammakon vesi likaantuu nopeasti ja se on vaihdettava parin päivän välein. Hyvässä hoidossa kellosammakko elää jopa 15 vuotta.

Akvaario vaatii säännöllistä hoitoa ja ajoittaista suursiivousta. Harrastajan on oltava pitkäjännitteinen ja kärsivällinen. Alkuun pääsee parhaiten 150-250-litraisella akvaariolla. Tätä pienemmän akvaarion hoitaminen on hyvin vaikeaa. Pienen akvaarion vesi pitää vaihtaa jopa pari kertaa viikossa. Riskinä on, että vain melko pieni hoitovirhe, kuten liiallinen ruokinta, voi johtaa kalojen sairastumiseen ja kuolemaan. Pyöreät kalamaljat eivät missään tilanteessa sovi kalojen pitämiseen. Hyvissä oloissa pienimmätkin akvaariokalat elävät vähintään pari vuotta, monet yli 10 ja jopa 20 vuotta. Kalat kärsivät huonosta hoidosta ja vääristä olosuhteista kuten muutkin eläimet. Ne myös tuntevat kipua ja kärsimystä aivan kuten nisäkkäätkin.

Kuva: By Lauri Eskola (Own work) [GFDL or CC BY-SA 4.0-3.0-2.5-2.0-1.0], via Wikimedia Commons

Lähde: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry