Kaikkiruokainen tuhisija

Kaikkiruokainen siili syö hyönteisiä, etanoita, hämähäkkejä sekä myös suurempia eläimiä, kuten käärmeitä, sammakoita, sisiliskoja sekä linnun-, hiiren- ja myyränpoikasia. Siili käyttää ravinnokseen myös sieniä ja kasvisravintoa, kuten terhoja, siemeniä ja marjoja. Rauhoitettua siiliä saa ruokkia ja sille saa rakentaa horrosta varten talvimajan. Siiliä ei saa kuitenkaan ottaa kotieläimeksi esimerkiksi pihaan rakennettuun aitaukseen tai sisään. Siili on tyypillinen yöeläin, joka lähtee liikkeelle illan hämärtyessä.

*

Pihasiilille voi tarjota esimerkiksi keitettyä ja kalaa ja murskattuja maapähkinöitä. Kalat pitää keittää, jotta niissä mahdollisesti piilevät loiset kuolevat. Raaha kala on haitallista siilille myös siksi, että se sisältää paljon tiaminaasientsyymiä, joka hajottaa B1-vitamiinia ja voi johtaa puutostauteihin.

Siileille voi tarjota myös kissanruokaa, esimerkiksi maksapohjaista kuiva- että märkäruokaa, koska ne eivät sisällä kovin suuria määriä siilille haitallista suolaa tai voimakkaita mausteita. Hyönteissyöjänä siilin hampaat eivät sovellu jyrsimiseen, joten kovia pellettejä on suositeltavaa liottaa vedessä ennen siilille tarjoamista.

Siilille voi tarjota melkeinpä mitä tahansa laktoositonta, suolatonta ja mausteetonta ja vähärasvaista kotiruokaa tai tähteitä. Syksyisin niille voi myös antaa rasvaisempaa ruokaa, josta ne saavat kerätyksi talvea varten itselleen rasvakerrosta. Siilin pitäisi painaa horrokseen ryhtyessä Suomen oloissa vähintään 700 grammaa. Juotavaksi siileille tarjotaan matalista astioista vettä, mutta ei maitoa. Siilien elimistöstä puuttuu laktoosia hajottava entsyymi laktaasi, eli ne ovat laktoosi-intolerantteja.

Siili talvehtii lehtikasassa

Talvehtimispaikka ei saa olla liian kostea, mutta sen olisi hyvä olla melko lämmin. Siili vaipuu talvihorrokseen, jolloin sen elintoiminnot hidastuvat selvästi. Horroksessa siilin ruumiinlämpö laskee. Siili hankkii kesän aikana itselleen rasvakerroksen, joka toimii talven aikana eristävänä kerroksena sekä vararavintona. Monen siilin rasvakerros ei kuitenkaan ole riittävä jotta siili selviytyisi talven yli. Myös leuto talvi harventaa siilikantaa, jos siili herää horroksestaan liian aikaisin. Paksu lumikerros pitää pesän sopivan lämpöisenä.

Tee siilille talvipesä

Siilille voi rakentaa oman talvipesän. Paras pesämateriaali on vanha maalaamaton puu. Pesän sisämitat ovat noin 45 x 45 cm ja korkeus on noin 30-40 cm. Majaan kannatta tehdä harjakatto, jonka voi päällystää huopakatteella, jotta se pitäisi hyvin vettä. Katon alapuolelle voi tehdä tuuletusaukot, jotta ilma vaihtuisi ja kosteus haihtuisi. Oviaukon pitäisi olla halkaisijaltaan alle 15 cm ja aukkoon olisi parasta rakentaa sisään johtava putki, joka pitää kosteuden ja tunkeilijat poissa.

Majan alle maata vasten olisi hyvä laittaa esim. kattohuopaa, ettei puu homehdu. Majan sisäpintaa kannattaa sivellä turpeella, jotta se tuoksuisi maalta siilin nenään. Pesän eteen kannattaa jättää lehtikasa, jotta asukas voi lisätä lämmöneristystä halutessaan. Pohjalle pesään laitetaan esimerkiksi kuivaa multaa, jota siili voi kaivaa. Mullan päälle runsas kerros kuivia puunlehtiä (esimerkiksi isoja vaahteranlehtiä) ja heinää (ei kuitenkaan timoteitä tai olkea, joista siili saa hengitystieinfektioita). Pesän paras sijoituspaikka on tuulelta suojattu, rauhallinen ja varjoisa paikka, joka on hieman muuta maastoa korkeammalla. Näin sulamisvedet eivät palelluta siiliä. Maja päällystetään kuivilla lehdillä ja risuilla, heinällä tai turvetupoilla.

Kuva: Mark Wheadon (CC BY-SA 2.0)

Lähde: Wikipedia