Marsut ovat uteliaita tapojensa orjia

Muiden jyrsijöiden tapaan marsut ovat varsin uteliaita. Samalla ne stressaantuvat helposti kaikesta uudesta. Muutokset niiden rutiineihin ja ruokavalioon onkin syytä tehdä pienin askelin. Aktiivisimmillaan marsut ovat aikaisin aamulla ja iltahämärän aikaan. Päivänokosia varten ne hakeutuvat mielellään rauhalliseen nurkkaukseen. Marsun häkin tuleekin olla tilava ja ilmava, sillä sen on voitava tutkia ympäristöä, leikkiä, juosta ja myös levätä. Virikkeiden lisäksi häkissä on oltava myös piilopaikka. Häkissä vietetyn ajan vastapainoksi marsun on syytä päästä myös liikkumaan kotona vapaasti.

Jyrsijöiden tapaan marsut pitävät pureskelusta, joten häkin ulkopuolelle niitä ei kannata päästää valvomatta. Sähköjohdot, kasvit ja muu purtavaksi kelpaava on syytä järjestää marsun ulottumattomiin. Marsun hampaisiin kelpaa melkein mikä vain, johtojen lisäksi myös matot ja huonekalut.

Kerjätessään makupalaa marsu saattaa äännellä vinkumalla. Sylissä pidettäessä ne saattavat hyristä, ja riemuissaan ne voivat pomppia nopeasti ilmaan. Paras paikka leikkiä marsun kanssa on lattialla, sen omalla tasolla.

*

Kiinteäpohjaisessa häkissä marsulla on oltava kuivikekerroksen lisäksi aina saatavilla heinää ja puhdasta vettä. Hyvä tapa varmistaa veden puhtaus on käyttää jyrsijän juomapulloa. Ruokakupin on hyvä olla niin painava, että se pysyy paikallaan. Marsun ympäristöstä voi tehdä viihtyisämmän erilaisilla tarvikkeilla. Lelujen on oltava marsun kestäviä.

Marsun terveysongelmat johtuvat usein ravinnosta tai ruuansulatuskanavan häiriöistä. Liian pitkät etuhampaat tai ylipaino voivat myös aiheuttaa ongelmia. Jos marsu käyttäytyy oudosti, esimerkiksi aivastelee tai ei liiku, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset voivat myös auttaa marsua elämään pitkän ja terveellisen elämän.

Kasvinsyöjänä marsun ruoansulatuskanavassa on oltava ruokaa jatkuvasti. Heinäpainotteinen ruokavalio sopiikin marsulle hyvin. Heinä auttaa torjumaan ylipainoa ja ripulia, ja toimii myös marsun virikkeenä. Heinän avulla marsun jatkuvasti kasvavat hampaat pysyvät kunnossa.

Päivittäinen heinäannos on suunnilleen kaksi kertaa marsun itsensä kokoinen. Vain häkissä oleva likaantunut heinä vaihdetaan uuteen. Jotta marsusta ei tule nirsoa, kaikkea heinää ei kannata vaihtaa liian usein.

Alfalfa-heinää annetaan aikuisille marsuille vain makupalana. Tavallisen heinän lisänä alfalfa-heinää annetaan alle puolivuotiaille poikasille sekä tiineille, imettäville ja sairaille marsuille.

Marsun ruokavaliota täydennetään ikään sopivilla vitaminoiduilla pelleteillä. Marsut eivät pysty tuottamaan terveydelleen välttämätöntä C-vitamiinia, vaan niiden on saatava sitä ravinnosta päivittäin. Oman ulosteen syöminen on marsun luonnollista käytöstä ja auttaa vitamiinien ja ravintoaineiden imeytymiseen. Pähkinäsekoituksia ja vastaavia kannattaa välttää, koska marsut voivat poimia vain pelkät herkut ja jättää terveellisen ruoan kuppiin.

Makupaloja kannattaa antaa vasta ruokailun jälkeen, sillä yksi niiden tarkoituksista on parantaa omistajan ja lemmikin välistä suhdetta ja vuorovaikutusta. Liialliset herkut voivat haitata marsun ravitsemusta ja terveyttä. Vihannekset ja kasvikset ovat hyviä nesteen lähteitä ja tuovat vaihtelua ruokavalioon. Vihreät ja punertavat salaatit ovat hyviä vaihtoehtoja. Jäävuorisalaatti voi aiheuttaa suolistoärsytystä. Uusiin kasviksiin marsu kannattaa totuttaa vähitellen, jotta uusi ravinto ei aiheuta ripulia tai muita suolisto-oireita.

Lähde: Oxbow Animal Health / Berner Oy