Miisa ja Viliina

No tervepä terve! Olemme ihmisrakkaat kissa-rouvat ja haemme rakastavaa kotia yhdessä.

Minä olen Miisa (s. 2010); mut tunnistaa hurinasta ja tästä kiiltävän kauniista mustasta turkistani. Minä ja kaverini Viliina (s. 2015) olemme vähän kypsempään ikään ehtineet rouvaskissat. Rakastamme ihmisiä ja etsimmekin nyt omaa kotia, jossa meille olisi tarjolla loputon määrä rapsutuksia sänkyetuuksin. Minä kaivautuisin mielelläni peiton pieluksen alle kehräämään kylkeesi, vaikka joka ilta.

Nyt kun ylipainoani on vähän saatu pois, minusta on kuoriutunut leikkisä ja energinen pieni musta kissa. Rallittelen mielelläni huiskan perässä ja vaanin nappuloita saalistajakonkarina. Pidän paljon huomiosta, turkkini harjaamisesta sekä leikkimisestä. Minulla on jo vähän kaikenlaista pientä kremppaa, mutten anna sen haitata elämääni. Selässäni on todettu lieviä spondyloosimuutoksia ja polveni luksoituvat, mutta kuulemma niitä ei nyt tarvitse operoida. Minulla on selkävaivoihini määrätty lääke loppuelämäkseni, jonka otan kiltisti, mutta uuden omistajani tulee varautua siihen, että tarvitsen näiden asioiden vuoksi eläinlääkärin hoitoa vastakin.

Tuo kaverini Viliina tarvitsee vähän enemmän aikaa lämmitäkseen uusille ihmisille. Hän on reipas kissaneiti ja rakastaa kaksijalkaisten huomiota – silloin kun hänelle se sopii. Sanovat, että hän osaa kyllä näyttää, kun huomiota tarvitsee, muun muassa keikistelemällä selällään. Päivittäinen saalistusleikki on Viliinalle tärkeää. Syömme molemmat helpostisulavaa ruokaa, sillä Viliinalle tulee helposti paha olo. Tästä tilapäiskoti kertoo mielellään lisää!

Miukumattakin on selvää, että olemme erottamattomat, ja lähdemme vain samaan kotiin, jossa ei mielellään olisi pieniä lapsia tai koiria. Meille on tärkeää päästä tutkailemaan maailmaa ikkunan takaa tai vaikka lasitetulta parvekkeelta, sillä naapureiden silmälläpito tuo meille mukavaa sisältöä päiviimme. Olemme molemmat hyvin sosiaalisia ja tulisimme mielellämme piristämään arkeasi hassuttelullamme.

Soittele ja nähdään pian!